perjantai 24. kesäkuuta 2011

Ihana Wurm

Cashmere Wurm

Sain viime kesänä ihanalta ystävältä lahjaksi kaksi vyyhtiä pehmoista peikeä* Filatura di Crosan kashmirlankaa, jotka toinen ihana ystävä värjäsi minulle paremmin sopivan värisiksi. (Kiitos murut!) Kudoin langasta Wurm-myssyn, ja siitä tuli oikein kiva. Hiukan piti tietysti säätää - käytin ohjetta ohuempaa lankaa, joten silmukkamäärää piti muuttaa ja koska nurjien silmukoitten kutominen ei huvittanut, vaihdoin välillä vain kutomissuuntaa. Näppärää!

Cashmere Wurm

Tämä pipo muistuttaa viime kesän hauskimmasta viikonlopusta ja ihanista ystävistä. Mikäpä kashmirin lisäksi voisikaan paremmin lämmittää talvipakkasilla!

*Peike (tai miksi sitä kukin tahtoo kutsua) on väri, joka saa minut näyttämään Tuonelan tienviitalta. Ei hyvä, ei hyvä.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Pehmeitä kömmähdyksiä

My handspun

Kehräsin jokin aika sitten Pepperpantsin Etsy-kaupasta ostamani merino-silkki-kashmirsekoitusta, ja voi elämä sentään että voi kuitu olla pehmeää! Ja kauniin väristä!

My handspun

Kevyt vauhtisokeus tosin iski iltamyöhällä: olin hyvän aikaa kerrannut kahta säiettä yhteen, kun alkoi yhtäkkiä tuntua siltä, että värit hailenevat ja olisi sittenkin pitänyt tehdä kolmisäikeistä. No, säikeet poikki ja loput navajokerraten kolmisäikeiseksi. Myöhäinen ilta on tunnetusti todella hyvä aika tehdä suuria muutoksia suunnitelmiin...

My handspun

No, seuraavana päivänä vyyhditin ja kylvetin langat, ja totesin että oli se kaksisäikeinen kuitenkin oikein kiva. Ja kolmisäikeinen myös. Suunnittelen kutovani langoista suuren huivin, mutta mutta. Jäljellä on vielä kaksi lettiä, enkä osaa päättää kummalla tyylillä ne kehräisin.

My handspun

Ylimmässä kuvassa kaksi kolmisäikeistä vyyhtiä, seuraavassa kuvassa kaksisäikeinen. Kumpi noista nyt sitten näyttäisi kivemmalta huivina?

Hirmuiset on ongelmat.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

D niinkuin dinosaurus

Mr Dinosaur

Kolmivuotias on valtavan kiinnostunut dinosauruksista, tunnistaa kymmeniä erilaisia nimeltä* ja dinosauruskirjoja pitää lainata joka ainoalla kirjastoreissulla. Ei siis tullut yllätyksenä, että äidin lelutehtaalta toivottiin dinosaurusta, mieluiten mallia brachiosaurus. Onneksi valinta ei kohdistanut triceratopsiiin, sillä sen kokoaminen olisi ollut ehkä hiukan turhan haasteellista.

Mr Dinosaur

No, tuumasta toimeen, vanhat kesähousut palasiksi ja ompelemaan. Aikamoista purkamista ja palasten lisäilyä, levennystä siellä ja kavennusta täällä – kolmiulotteinen hahmottaminen ei ole vahvimpia puoliani. Valmista tuli kuitenkin – vähän vino, mutta aika sympaattinen.

Mr Dinosaur

Brachiosaurus on jo päässyt mukaan pelaamaan muistipeliä, kirjastoon ja hiekkalaatikolle. Karvainen keisarinnakin kävi tutkimassa uusimman tulokkaan.

Mr Dinosaur

Saisihan niitä leluja tietysti helpommalla kaupasta, juuri viime viikolla näin hurjan söpön stegosauruksen lelukaupassa. Mutta mutta. Niitä kaupan leluja kertyy kuitenkin väistämättä isot kasat, ja meillä suuri osa huvista on se, että yhdessä suunnitellaan lelua, seurataan valmistumista ja lopulta saadaan uusi otus leikkeihin. Haluan, että lapseni oppivat pitämään itse tekemistä tavallisena arkipäivään kuuluvana touhuna, ja vähän isompina innostuisivat itsekin tekemään, rakentamaan ja askartelemaan. Toivoa ainakin on, sillä pienoismalli on jo ilmoittanut haluavansa isojen poikien ompelukoneen ja rukin, kunhan vähän vielä kasvaa.


*Pakko tunnustaa, että ennen lasten tuloa tunnistin tasan tyrannosaurus rexin, mutta nykyään tunnen jo ainakin toistakymmentä dinosauruslajia – oma suosikkini on parasaurolophus. Hurjan mielenkiintoista itse asiassa, ajattelin jossain välissä etsiä käsiini aikuisille tarkoitetun dinosauruskirjan.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Julkineulontaa

Knitting in public

...tänään Ruttopuistossa aurinkoisessa kesäsäässä hyvässä seurassa. Kivaa oli!

torstai 2. kesäkuuta 2011

Surrur sanoo rukki...

Spinning

...ainakin kolmivuotiaan mielestä. Kehräsin Pigeonroof Studion eli kotoisammin Pulukaton suloisen pehmeää merinosilkkiä, jonka ajattelin yhdistää kahteen muuhun aiemmin kehräämääni merinosilkkiin. En ole varma sopiiko tämä värinsä puolesta niiden kaveriksi, mutta ihan nättiä lankaa tästä tuli. Pulukaton kuiduista tosin on vaikea muuta kehrätäkään.

Katsokaa, on se äitinsä poika:

Like mother, like son

Kiitokset kaikille ilahduttavista valaskommenteista! Ainakin yksi valas on vielä tehtaalta tulossa, mutta sitä ennen pitää saada valmiiksi eräs toinen eläin.

In progress